keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Kymmenen päivää Wisconsinia

Sen jälkeen kun palasin Las Vegasista, minulla oli jäljellä vain loppukokeen pitäminen, kokeiden arviointi ja läksiäiset. Sitten tulikin kummallinen tilanne: loma ja vajaat pari viikkoa aikaa olla Madisonissa. Istuimme siis alas parhaan ystäväni Jurin kanssa, otimme kalenterin esille ja aloimme suunnitella viimeisiä päiviäni täällä Jenkeissä. Tavoitteena oli vielä kokea niin paljon paikallista elämää kuin vain mahdollista ja nähdä vielä kerran kaikkia ihania ihmisiä, jotka olen täällä tavannut. Tässä siis kymmenen päivä Wisconsinia:

Maanantaina 21.5. hyvä ystäväni Joan käytti minua kiertoajelulla Madisonin ulkopuolella. Katselimme Wisconsinin kaunista maaseutua ja kävimme muun muassa Wollersheimin viinitarhalla sekä söpöissä pikkukaupungeissa, kuten Prairie du Sac, Marrimac ja Baraboo. Ihania nimiä, eikö olekin?


Tiistaina 22.5 vietin  päiväni suurimmaksi osaksi yhdessä Jurin kanssa. Teimme turistiretken ympäri Madisonia: kiersimme kampusta, kävimme syömässä Mickie’s Dairy Barissa ja sitten menimme katsastamaan Madisonin eläintarhan. Luulin, että eläintarhassa olisi vain kanoja ja vuohia mutta siellä olikin muun muassa jellonia, tiikereita, kirahveja ja virtahepoja! 


Iltapäivällä jatkoin kiertelyä ystävieni Maken ja Robinin kanssa ja kävimme ihastelemassa Madisonin luontoa Picnic Pointilla, Mendota-järven rannalla. Koko päivän kävelemisen jälkeen rentouduimme Memorial Terracella oluen ja cheesecurdien kanssa.


Keskiviikkona 23. päivä aloitin lähtövalmistelut. Tulostin matkaliput Suomeen, luovutin toimistoni avaimet ja kotona siivoilin ja järjestelin tavaroita ja papereita kasoihin sen mukaan, lähtevätkö ne mukaan vai jätänkö ne tänne. Päivällä ja illalla söin yhdessä ystävien kanssa, ja kotona tein ostoslistaa seuraavaa päivää varten.

Torstaina 24. päivä minä ja Juri ajelimme bussilla West Towne Mallille eli toiseen Madisonin suurimmista ostoskeskuksista. Siellä vierähti reippaat neljä tuntia ja mukaan tarttui sitä sun tätä. Myös vähän tuliaisia!


Perjantai 25. oli rento päivä. Etsiskelin lisää tuliaisia ja illalla kävin korealaisystävieni kanssa korealaisessa ravintolassa syömässä muun muassa bibimbabia, bulgogia ja ddeokbokkia. Sitten vielä Nitty Grittyyn oluellle!

Lauantaina 26. päivä käytin viimeisen mahdollisuuteni käydä perinteisella Farmer’s Marketilla. Sen jälkeen kävin kaverini kanssa testaamassa Graze-nimisen ravintolan, jonka brunssi oli kieltämättä hyvän maineensa väärti.

Sunnuntaina 27. heräsin jo 6.30, koska halusin alkaa ehkäistä tulevaa jetlagia muuttamalla unirytmiä etukäteen. Päivä oli uskomattoman kuuma: lämpötila kipusi 34 asteeseen. Kuumuudesta huolimatta kävin kaveriporukalla kanssa katsomassa, millainen oli maailman suurin bratwurstifestari Brat Fest. Siellä oli leppoisa tunnelma, tivolilaitteita, hyvät nakit sekä jenkkirokkia ja bluegrassia. 


Maanantaina 28. iltapäivällä lähdin Jurin, Rhondan ja Ryanin kanssa roadtripille. Ensin kävimme Wisconsin Dellsillä, joka on iso koko perheen lomailukohde noin tunnin päästä Madisonista. Alueella on vesipuistoja, huvipuistoja, ostoskeskuksia ja kasino. Kävimme ducks-kiertoajelulla metsissä ja kauniilla Wisconsin-joella. Bongasimme muun muassa peuroja ja kalkkunoita! Ennen kiertoajelua sain vielä maistiaisen Wisconsinin ilmastoa: poutasään keskellä päällemme rysähti hirvittävä raekuuro. Tunnin päästä aurinko taas paistoi kauniisti.

 


Dellsin jälkeen ajelimme vielä Devil’s Laken kansallispuistoon. Vaelsimme noin tunteroisen metsässä ja ihastelimme korkeilta kallioilta avautuvia luontomaisemia. Lopuksi kävimme myös itse järven rannalla istumassa. Ihana päivä! Kiitos taas Rhondalle ja Ryanille!


Tiistaina 29. päivä aloin pakata ja tiesin jo, että tavaraa on ihan liikaa. Opetusmatskuissa ja kirjoissa oli jo niin paljon painoa, että lähetin ne suosiolla postissa. USPS:n Priority Mail -paketille tuli yhteensä hintaa 110 dollaria (painoa oli 33 lb). Iltapäivällä lähdin Jurin kanssa pyöräretkelle Madisoniin. Pyöräiltiin  itään keskustasta Monona-järven rantaa myötäillen ja käytiin kuvaamassa Olbrichin luonnontieteellinen puutarha. Sitten Juri käytti minua paikoissa, joissa halusin käydä vielä viimeisen kerran. Valitsin Great Dane -ravintolan  ja Memorial Unionin terassin.
 
Tänään keskiviikkona 30. päivä ei ole enää jäljellä kuin pakkaamista, siivoamista ja jännityksen keräämistä. Ehkä vähän kyyneleitäkin, kun sanon hyvästit Jurille ja kämppäkavereille. Huomenaamuna lähdenkin matkaan aikaisin aamulla. Siitä tulee katkeransuloinen hetki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti